Ajattelin tänään kirjoitella hieman ”kuivempaa” tekstiä, mutta asia on kuitenkin hyvinkin tärkeä. Kuten kaikki varmasti ovat näiltä sivuilta huomanneet, toimitan aina ainakin yhden täyden resoluution käsitellyn kuvan asiakkaalle. Tämä ei ole yleinen toimintatapa alalla, mutta tällä hetkellä koen sen olevan paras tapa toimia itselleni.
Vaikka toimitankin joissakin kuvauspaketeissa täyden resoluution valokuvia asiakkaalle, eivät kuvat kuitenkaan ole luovutushetken jälkeenkään asiakkaan ”omaisuutta”. Todellisuudessa asiakas maksaa vain kuvauspalvelusta sekä toimitettavista valokuvakopioista. Asiakkaalle myönnetään kuviin ainoastaan käyttöoikeudet henkilökohtaiseen käyttöön.
Henkilökohtainen käyttö tarkoittaa kuvien käyttöä sosiaalisessa mediassa, kuvien jakamista sukulaisille ja myös kuvien teettämistä paperikuviksi parhaaksi katsomassaan kuvapalvelussa (mielellään tietenkin minun kauttani!). Henkilökohtaista käyttöä ei ole kuitenkaan enää esimerkiksi mallikansiot, kuten ei muutkaan markkinointimateriaalit, eli esimerkiksi mainoslehtiset, sanomalehdet, valokuvakilpailut jne. Henkilökohtaista käyttöä ei ole myöskään kuvapankkeihin tai muihin vastaaviin tahoihin kuvien myyminen asiakkaan omina tuotoksinaan.
Edellä luettelemani ei- henkilökohtaista käyttöä olevat käyttötarkoitukset ovat kaupallista ja jonkun muun, kuin minun taloudellista hyötyä kasvattavaa toimintaa. Moni olettaa, että eihän esimerkiksi sanomalehdessä kuvan näyttäminen vaikkapa henkilökohtaisen haastattelun yhteydessä ole paha asia, ”saahan kuvaajakin siinä samalla ilmaista näkyvyyttä”. Sanomalehdessä saatu kertanäkyvyys on käytännössä mitätöntä, eikä näkyvyydellä myöskään makseta vuokraa, tai lyhennetä asuntolainaa. Todellisuudessa sanomalehdet, ja myös monet muut mediatalot ovat erittäin härskejä toimijoita, ja olettavat kerran käyttöönsä luovutetun kuvan olevan automaattisesti vapaata riistaa myös tulevaisuuden julkaisuissa, luonnollisesti kuvaajalta mitään kysymättä. Yhtälailla mallikansio on markkinointimateriaalia henkilölle itselleen samoiten kuin vaikkapa asiakkaan oman yrityksen nettisivuilla tai mainosjakelussa kuvan julkaiseminen.
Näitä kaikkia kaupallisia käyttökieltoja ajaa lakitekninen termi ”tekijänoikeus”. Minulla valokuvaajana, ns. kuvan ”luojana” on tekijänoikeudet ”valmistamaani” valokuvaan. Tekijänoikeuksia ei minulta voi mikään taho viedä, vaan tekijänoikeuksien vaihtoon vaaditaan aina sopimus, jonka toisena osapuolena olen minä. Tekijänoikeuksista luopuminen ei ole mitenkään yksinkertainen asia, vaan asiasta sovittaessa tulee minun arvioida aina tapauskohtaisesti, mikä on luovuttamani kuvan taloudellinen hyöty kyseiselle yritykselle tai ihmiselle ja kuinka paljon haluan saada korvausta tekemästäni työstä tämän ansaintatarkoituksen eteen. Normaalitilanteissa tekijänoikeuksista ei asiakkaan tarvitse välittää, eikä näistä myöskään neuvotella, mutta esimerkiksi yritysten promootiokuvien osalta tämäkin asia tulee aina tarkastella, ja sopimuksella erikseen rajata.
Kannustankin kaikkia asiakkaitani tämän kirjoituksen luettuaan miettimään aina kerran, tai vaikkapa kaksi, ennen kuin laittaa omia tai minun ottamiani valokuvia Internetiin tai jonnekin muualle nähtäväksi. Nämä asiat ovat erittäin monimutkaisia jälkikäteen selvittää, jonka vuoksi asioista on aina hyvä sopia kirjallisesti. Muistakaa aina mainita valokuvaajan nimi toisen ihmisen kuvaamien tuotosten esittelyn yhteydessä! Nykyään myös sähköpostiliikenne käy juridisena kirjallisena todisteena ongelmatilanteissa.
Jos teksti sai mielenkiinnon heräämään, tai tunteita pintaan, muistathan jättää kommenttia alapuolelle!