Siitä on kulunut pyöreästi 25 vuotta, kun isäni vei minut ensimmäistä kertaa katsomaan HPK:n kotiottelua Rinkelinmäelle. Muistan vieläkin meidän vakiopaikat, jotka sijaitsi nykyisen ravintolan edustan rappusilla, nykyään D1- katsomoksi kutsutussa nurkassa, jossa silloin oli vielä seisomapaikat. Noilta samoilta paikoilta tuli tiirattua satoja Kerhon otteluita, ja nähtyä vuodesta toiseen samat tutut naamat kotijoukkuettaan kannattamassa. Vanhemmiten peleissä alettiin käymään kaveriporukalla, jolloin paikoiksi vakiintui nykyään D2/D3- katsomojen yläpuolella ollut seisomakatsomo, jossa rymistettiin vanerilaitaa niin kovaa, ettei kukaan kuullut yhtään mitään.

Nykyään elämän riepotellessa ei HPK:n peleille ole liikaa jäänyt aikaa, mutta aina, kun olen kynnelle kyennyt, olen peliin mennyt. Tällä kertaa asetelma oli sellainen, jota ei voinut vain jättää kokematta – Mahdollisuus tiputtaa ehkä kaikkien aikojen vihatuin vastustaja, Helsingin Jokerit näillä näkymin viimeistä kertaa Playoffeissa kesälomille. Koska tilanne oli näinkin ainutlaatuinen, halusin kokea aidon Rinkelinmäen tunnelman ja siksi suunnistin vaimoni kanssa pahamaineiseen sikakatsomoon, josta löytyikin paljon näitä jo vuosikymmeniä sitten tavattuja tuttuja naamoja kannattamasta kotijoukkuettaan.

Halusin myös haastaa itseni ja ottaa näinkin erikoiseen asetelmaan järkkärin mukaan. Vaimoni pelkäsi, että kamera rikkoutuu hulinassa, eikä sitä sen vuoksi ole viisasta ottaa mukaan – Tähän tokaisin, että mikäli aina pelkää kameran rikkoutuvan, on syytä ehkä lopettaa kuvaaminen kokonaan. Kameroita saa aina uusia, mutta tämänkaltaista tunnelmaa ei. Vaimon pelot osoittautuivat vääriksi, ja sikakatsomossa oli, kuten jo entuudestaan tiesinkin, hyvin kohtelias meininki ”omia” kohtaan, enkä joutunut sen kummemmin tönityksi kuin aukomisen kohteeksikaan. Tarkoituksena oli napsia tunnelmia, siis nimenomaan tunnelmia, talteen katsomon silmin ja saada esiin jotakin, jota ei tavallisesti kiekkokuvissa näe. Ohessa muutamia kuvia eiliseltä, toivottavasti kuvamateriaali miellyttää! Kuvasetin ei ole tarkoitus olla mikään kattava dokumentaatio pelistä, vaan lähinnä sekalainen otos tunnelmista aina silloin, kun satuin itse tunnekuohuiltani kyseisen tilanteen taltioimaan ;)

Ja lopuksi vielä: HYVÄ KERHO, HYVÄ HÄMEENLINNA, JA KIITOS HJALLIS!